Kiinnitin tänään huomiota erään palvelutalon piha-alueen virkistymisalueeseen. Suurien pensaiden katveessa (ei näy kuvassa) oli vastakkain istuttava katoksellinen keinu ja keinun molemmin puolin puutarhapenkit. Ihana ja rauhallinen paikka, johon paahtava auringonpaiste keskikesän helteessä ei pääse liiaksi asti paahtamaan. Vaikkei aluetta kokonaisuudessa ympyröi suojaisa pensasaita, luulisin alueen soveltuvan hyvin tuulisellakin ilmalla senioreiden ajanvietepaikaksi.
Bongaushetkellä alue oli tyhjä enkä päässyt tiedustelemaan mietteitä alueen käytännöllisyydestä itse käyttäjiltä. Voin vain kuvitella tilannetta, kun aurinkoisena päivänä alueella istuu useampi henkilö ja sitä pölpötyksen määrää, kun vaihdetaan kuulumisia ja muistellaan menneitä. Ihanne tilanne siis.
Kulkuväylä pääovelta virkistymisalueelle on asfalttipintainen ja kulkeminen tapahtuu läpi alueen, jossa pysäköintiin on mahdollisuutta noin viidelle autolle. Pysäköintiin oikeuttavaa liikennemerkkiä ei alueella havaita, muttei myöskään sitä kieltävää. Oletetun pysäköintialueen reunasta laskeutuu osittain asfalttipintainen ja osittain kulunut nurmikkopintainen kulkuväylä (kuvan alareuna). Kulkuväylän alkuosa on kapea, mutta juuri ja juuri pyörätuolilla kuljettavaksi. Kuvasta ei ole havaittavissa pysäköintialueen ja virkistymisalueen tasopinnan eroa, mutta se on huomattava. Kulkuväylällä on kasattuna lehti- ja oksakasa lähellä vasemmanpuoleista penkkiä ja keinua. Keinun oikealla puolella oleva puutarhapenkki on niin lähellä keinua, ettei penkin edustalle ole asiaa liikkumiseen tarvittavan apuvälineen kanssa, korkeintaan kävelykepin kanssa. Penkit ovat perinteiset kolmen istuttavat puutarhapenkit ilman käsinojia. Vasemmalla puolella olevalla penkillä istuttaessa, istujan jalat sekä mahdollinen apuväline jää suoraan kulkuväylän päälle ja esteeksi toiselle kulkijalle.
Alueen turvallisuutta lisäisi pysäköinnin salliminen vain saattoliikenteelle. Varsinainen pysäköintialue on olemassa palvelutalon läheisyydessä. Aiemmin kuvailulta pysäköintialueelta viheralueelle liikuttaessa turvallisuutta lisäisi käsijohdin kulkuväylällä olevan tasoeron takia. Kuluväylällä nurmikkopinnan muuttaminen kovapintaiseksi vähentäisi liukastumisvaaraa mitä kuvassa oleva tilanne tällä hetkellä näyttäsi olevan. Liukastumisvaaraa aiheuttaa syksyn märät lehdet ja paljas, multainen maa. Kompastumisriski on kulkuväylälle jätetty lehti- ja oksakasa. Penkit olisi hyvä sijoittaa lähemmäksi toisiaan, jotta kommunikointi olisi vaivattomampaa myös niillä henkilöillä, joilla on vaikeuksia kommunikoida toisen henkilön kanssa, esim. kuulovamman takia. Penkistä ylösnousemisen helpottamiseksi penkkien molemmissa päissä tulisi olla käsinojat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti